"Beer is like life, you get out what you put in"

Tulin sitten kipeäksi...nyt tätä kestäny jo useamman päivän eikä loppua näy. Sääli vaan, ettei täällä oo oikein aikaa sairastaa. Skippasin tänään kuitenkin tunnit täysin kylmästi. Katellaan huomenna uudestaan. Ja mikä olisi sen parempaa ajanvietettä, ku niistä nenä joka toinen minuutti ja siinä sivussa tuhertaa jotain blogiin. Uskomatonta omistautumista meikäläiseltä. Lukijoiden vuoksi kiipeän vaikka Fujille.... No en helvetissä, blogin täytyy riittää.

Mitäs kaikkea oon taas tehny?! Käytiin Universal Studiosilla Osakassa. Lippu oli aivan helvetin kallis (about 70 euroo), mutta oli siellä nähtävää. Kuudella teema-ajelulla ehdittiin käydä. Spider-man, Jurassic Park, Harry Potter, Terminator 2, Tappajahai ja joku aivan random tulimerihässäkkä. Viimesimpään ei ollu oikeesti ees jonoa, joka kuvastaa kyllä hyvin miten paska itse "ajelu" oli.. Leffakin vaikutti aivan saatanan hirveeltä. Michael Bay ois varmasti tykänny. Muuten sai vähäsen jopa jonottaa,vaikka viikolla mentiin. No mutta KÖYHÄT KYYKKYYN! Ostettiin vielä sellaset pikapassit, millä pysty kiilaamaan jonojen ohi. Paras ajelu oli Spiderman, missä oli hienosti käytetty 3D tekniikkaa ja muita tehosteita. Erityishuomiona vielä todettakoon, että Iso Arskakin puhuu perkeleen hyvää Japania. Alueella oli myös pari paraatia, jotka oli visuaalisesti mahtipontisia. Huonona puolena oli vaan se, että sillon kaikki tiet oli tukossa, eikä ollu asiaa mihinkään. Parikymmentä minuuttia sait sitten kökkiä paikallasi ja kuunnella 20 kertaa läpi saman, siirappisen, eternal love and happiness, biisiloopin. Sen jälkeen melkein oksensin sateenkaaren.

Ehkä kuitenkin viime päivien hienoin kokemus oli Jason Mrazin keikka Osakassa, minne sitten loppujen lopuks pääsinkin. Maksoin lipusta paljon, mutta oli täysin sen arvosta. Varmasti hienoimpia iltoja täällä olon aikana. Loppuunmyyty keikka ja tunnelmaa riitti. Silmiin pistävää on vaan tää japanilaisten kulutushysteria. Myyntikojut putsattiin tavarasta todella nopeesti. Kaikkea piti saada ja mikäs siinä jos rahaa on. Ostin toki itekin jotain, mutta varmasti keskimäärästä vähemmän. Tuhlaan sitten rahani vaikka toiseen keikkaan, jonne lippukin on jo ostettu. :D Kun pääsen kotiin, niin käyn tarkistuttamassa pääni.

Viikonloppuna käytiin luokan kanssa kattomassa Takarazuka esitys. Siinä, jos jossain, on japanilaista kulttuuria. Koko homman idea on se, että naiset esittää kaikki roolit. Hommaan pitää käydä erillinen koulu, jossa osasta koulitaan miehiä. :D Lisäksi isoimmat näyttelijät on todellisia julkkiksia, joille on omat fanclubinsa. Ennen esitystä fanclubit kokoontu aulaan ja näki helposti kuka oli se illan päätähti. Osalla ei sitten ollu, ku vaan pari fania. Hyvä seki...onhan se enemmän, ku Loposen fanclubissa. Esitys oli upea, vaikka en ymmärtäny sanakaan. Tai no sanan "Finrando" bongasin kahdesti. Suomi mainittu, TORILLA TAVATAAN!

Tosiaan siitäkin piti mainita, että joulu se on tullu tännekin. Joulukuusia ja joulupukkeja on joka kadunkulmassa. Jostain syystä ei ahdista..ehkä johtuu siitä, että jouluksi oon tulossa kotiin.  Lähdön hetki lähestyy ja osaltaan se aiheuttaa oman stressinsä. Laitan sitten viestiä jengille, jos oon joutumassa kodittomaksi. Vaikka olisihan sekin kokemus. Joulu veneen alla, no miksi ei vaikka kerran sekin. Loppukin on joka tapauksessa tulossa pian. Ei kannata uskoa mihinkään pilipaliukkoihin. Selvä enne on jo nähty....

Luotijuna oli 55 minuuttia myöhässä. Eiköhän se ollu siinä. Alkakaa vaan suunnittelemaan viimestä ehtoollista ym. Lopetetaan tämä blogipäivitys kuitenkin positiivisella hengellä. Mixu varmasti arvoistais, vaikka Suomen jalkapallomaajoukkueen karsinnat on menny aivan reisille.

Hyvä viesti, positiivinen viesti.

Pari pulloa motivaatiota, kiitos!

Päivitelläänhän taas kuulumisia maapallon toiselta puolelta, että saatte tekin ressukapetterit syyn elää.  Onneks on puolimatkan krouvi ylitetty. Alkaa pikkuhiljaa hajottamaan mm. kaikki. Kämppis pelaa 24/7 ja se varmaan pitää lukukauden päätteeksi hakata vasaralla ja taltalla irti futonista. No onneksi tuosta lähikaupasta saa työkaluja.

Opiskelun suhteen "ei länsirintamalta mitään uutta". Vähän tuntuu, että kaikki tehtävät kasautuu ja niitä nyt pyritään saamaan kasaan. Motivaatiota ei ihan hirveesti oo, mutta ehkä jotakin. Kai tuo vajaaks kaheks kuukaudeks riittää. Eikä sen väliä, täähän on Japani. Jos täällä myydään paikallisten idoleiden kuvia eri makuisina, niin eiköhän täältä pari pulloa motivaatiotakin löydy.

Yhen vaihtarin synttärit oli jokin aika sitten ja käytiin niitä juhlimassa Osakassa yökerhossa. Mukavia paikkoja, jos kalleutta ja täydellistä diskriminaatiota ei lasketa. Naisille oli omat erityistarjouksensa, ilmaset sisäänpääsyt ja juoma, jos meni tiettyyn aikaan. Muistan, kun kesällä avauduin paikallisen suomalaisen yökerhon vittuilusta miesasiakkaita kohtaan, kun naiset pääsi tiettynä iltana ilmaseksi sisään. No täällä se on ihan arkipäivää. Täällä, ainakin tässä kyseissä, yökerhossa, oli myös naisille varattu tila, johon miehillä ei ollu asiaa. Huomasin tämän, kun vahingossa olin eksynyt kyseiselle alueelle. Poke tuli silmän räpäyksessä heittämään meikän niskaperseotteella pois. Hauskaa oli, ja tulihan sitä tanssittua ku oli pakko. Miehillä ei ollu käytännössä yhtään istumapaikkaa, joten tanssilattiallahan se oli huojuttava. Lisäks miesten tatuointeihin suhtauduttiin kielteisesti, mut naisten tatuointeja ihailtiin. Yökerhon sääntöihin siis kuulu, että et oo tervetullut jos omistat näkyviä tatuointeja.Yks kaveri ehti jo haukkua poket aivan pystyyn ennen, ku sanovat et riittää jos peität jollain. On tääkin jumalauta työmaa. Seuraavana päivänä piti shoppailla asu Halloweeniks, mut Tapiolan täydellisesti ajoitettu nettipankin päivitys pilas senkin suunnitelman.

Halloweenin takia tällä viikolla oli vaan neljä päivää koulua. Itehän alotin Halloweenin vieton jo viikolla, niin ei jaksanu sitten enää itse Halloweenina tehä mitään..ja hyvä niin. Yliopistolla oli pukukisa ja festivaalit. Pukukisasta ei jääny oikein mitään käteen. Perkeleesti oli pikatsuja ja muite örvelöitä. En tiedä, kuka voitti eikä vois vähempää kiinnostaa. Mulla on jo sosiopaatin pukukisan voitto, joten ei tollasiin B-luokan turnauksiin enää jaksa lähteä.  Festivaalit oli ihan kiva kokemus, myytiin syötävää ja oli esityksiä. Söin vohvelin vaniljajäätelöllä ja ketsupilla. Why? Because I can.

Lähen nyt kattomaan, jos tuonne keittiöön vaikka mahtuis syömään. Äsken siellä tuntu olevan koko Hirakatan kaupunki. Syömisestä tuli mieleen,et oon arponu pitäskö sitä pallokalaa vetästä? Toinen sanoo, et on aivan hirveen hyvää tai toinen sanoo, et on aivan hirveetä paskaa. Ite mietin sitäkin, että olenko ajatellut kuolla. En ole, mut ehkä mä täältä löydän jonkun ihan pätevän kokin.

muikkuja

LET'S TALK!....let's not...

Sen kerran ku jättää päivittämättä, niin seuraavaa päivitystä saatiin odottaa neljä viikkoa. :D  Johonkin se motivaatio hävisi, MUTTA nyt rakkaat mussukat odottamisen aika ohi. Mitään järkevää sanottavaa luonnollisesti miulla ei ole, tiedätte edes nyt että olen hengissä.

Viimeset neljä viikkoa on ollu pelkkää "opiskelua" ja "lukemista", niin ku tähänkin asti. Midtermit loppu osaltani tänään. Kiitos ja ylistys. Neljä koetta, joista yhden unohdin, toinen meni aivan reisille ja kaks vähän sinne päin. Pötslöjöö ja nolla pistettä. Japanin kielessä oli haastattelu opettajan kanssa, mikä oli kieltämättä aika kuumottava. Ei ainakaan ollu liian helppo. Toisaalta oon vika ihminen valittamaan tästä, ku oon vasta ekalla tasolla, jossa lauserakenteet on aivan mielettömän yksinkertasia ja keskustelun taso aika vaatimatonta. Neloslevelillä piti jo pystyä kunnon väittelyyn. 

Ehkä paras juttu viime viikkoina oli, kun Jaakko ja Herman tuli Osakaan piristämään meikän arkea yhdeksäks päiväks.  Opiskeluiltani ehdin hyvin hengaamaan Osakassa ja tulihan sitä porukalla Tokiossakin käytyä. Nyt se mesta on jo nähty kahdesti, et ei varmaan enää jaksa mennä. Mutta oliha meillä hauskaa. Hotelli oli hiton siisti. Vessassa kävi niin eipä sitä ite tarvinnu tehä yhtään mitään. :D Ekana iltana eksyttiin Jaakon johdolla yhteen helvetin hämyseen kuppilaan , joka lopulta osottautu mukavaks paikaks,vaikka englannin kielinen ruokalista oli vuodelta 1876 eikä sieltä oikein mitään meinannu enää saada. Päivitystä odotellessa. Eikä ruoka ollu kauheen kummosta..oikeestaa aika hirveetä paskaa jos ihan rehellisiä ollaan. Sen sijaan siellä oli todella paikallinen ilmapiiri, mikä teki siitä viihtysän. Ympärillä työn raskaat raatajat pomon johdolla toimitti tavaraa. Sen jälkeen vielä eksyttiin läheiseen baariin, missä oli myös mukavaa. Baarimikko vähän aluks ihmetteli, miten ne suomipojat ryyppää, mutta tottu sitten nopeesti. Seuraavana päivänä toivottakin meidät tervetulleeks , ku oltais vanhoja kavereita. Seuraava päivä menikin sitte hortoillessa ympäri Tokiota. Annettiin lisäks haastettelu televisioon. :DD Ehkä matkan kohokohta oli Shinjukussa, jossa paikalliset "terminaattorit" yritti värvätä ganjeja naisiin. Varmaan puolen tunnin aikana kylkeen liimautu parikymmentä ties minkä näköstä sankaria ja sananvaihto meni yleensä tähän tyyliin: "Let's talk! You like some pussy?!...."No, thank you."...."WHAT`?!  YOU DON'T LIKE PUSSY?!..."No, not really."  Tällästä jankkaamista saatto kestää jonkin aikaa, ennen ku kaveri luovutti. Aivan uskomattoman rasittavaa. Edellisestä hiihtäjästä ku pääs eroo niin seuraava oli jo takin kauluksessa kiinni. Sunnuntaina käytiin vielä Tokio Towerissa, jonne matkalla törmättiin paikalliseen Matsuriin. En tiedä, mitä juhlittiin, mut meno oli hyvä.

Maanantaina sitten oliki tunnin peruttu kokonaan ku vuoden kovin taifuuni tuli Japaniin. Vielä asiaan kuuluvasti meikällä oli safka aivan loppu ja kävi jo mielessä että kuolen nälkään. No mut mitä vielä, eihän täällä oo kaupat koskaa kiinni. :D Kauppaan vaan hakemaan bentobokseja ja eteenpäin... ja lopulta pahimmalta vältyttiin. Sato vettä ja tuuli....ihan niin kun Suomen kesä...
Äijien lomareissu lopetettiin sitten tyylikkäästi karaokeiltaan ja vierailuun Toyotan tehtaassa.  Toyotacity oli iha kun Nastola. Ei mitään nähtävää. Pysykää kaukana. Vierailu tehtaassa oli ihan jees. Aulassa oli trumpettia soittava robotti, mikä teki vaikutuksen.

Puolimatkassa ollaan ja valkoinen viikinki jatkaa harjotuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Ja pikainen päivitys täältä keskitysleiriltä. Kämppis on nyt kaks kuukautta pelannu liig of lekendsiä yhtä putkea. Uskomaton kaveri. Kyseisen pelin mm-kisat (tms.) oli tässä vähä aika sitten ja vittu mikä sirkus siitä seuras. Hyvä, et porukka pysy housuissa. Järjetöntä, mitä yks helvetin tietokonepeli saa aikaseksi. Otan kohta Conanista mallia ja meen tukemaan kaveria aktiivisesti taustalla kommentoiden. Jani Loponen..world gaming champion https://www.youtube.com/watch?v=CdzE4ks3lHo